Monet seikat vaikuttavat siihen, miten luodaan onnistunut ja kohderyhmää miellyttävä visuaalinen käyttöliittymä. Aiheen subjektiivinen luonne tuo tutkimukseen omat haasteensa, mutta alueesta on jo olemassa paljon tietoa, jonka huomioon ottaminen suunnitteluprosessin aikana on suositeltavaa.

Nykyinen elämämme vaatii monien digitaalisten käyttöliittymien käyttöä ja hallintaa useilla elämänalueilla päivittäisestä työskentelystä sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä vaikkapa viihde-palveluiden käyttöön. Joidenkin sovellusten käytöstä nautimme ja saamme mielihyvää, palaamme niiden äärelle mielellämme, kun taas jotkut saavat meidät turhautumaan ja jopa ärsyyntymään, ja joiden käyttö tuntuu pakolliselta velvoitteelta.

Monet seikat vaikuttavat siihen, mitkä sovellukset saavat meidät jäämään ruudun äärelle: Omat kiinnostuksen kohteet sekä sovelluksissa oleva sisältö ovat toki avainasemassa sen kanssa, miten kauan nautimme ajasta niiden äärellä. Jos ajatellaan kilpailevia sovelluksia, joista löydämme samankaltaista sisältöä, mitkä seikat johtavat siihen mitä niistä päädymme pitämään muita parempana?

Esteettinen käytettävyysvaikutus

Kate Moran (2017) on pohtinut käyttöliittymän esteettisiä vaikutuksia käytettävyysnäkökulmasta. Moran ottaa esimerkiksi tunnetun ilmiön nimeltä Esteettinen käytettävyysvaikutus, jolla viitataan tilanteisiin, joissa käyttäjätutkimuksessa todetaan käyttäjän kokevan jonkin sovelluksen tai sivuston käytön olevan miellyttävämpää ja helpompaa, kuin miltä se todellisuudessa onkaan. Moran kuvailee käyttäjien kokevan positiivisia tunteita nähdessään visuaalisesti miellyttävän käyttöliittymän, näiden tunteiden avulla käyttäjät eivät häiriinny niin helposti pienistä käytettävyysongelmista.

Tämä havainto on hyvin oleellinen tieto digitaalisten sovellusten ja sivustojen suunnittelijoille, sillä positiivisen käyttäjäkokemuksen saavuttaminen myös esteettisten valintojen avulla kannustaa käyttäjää emotionaalisesti jatkamaan eteenpäin ja suorittamaan tehtäviä. Estetiikan vaikutuksen pitäisi olla myös tunnustettu tosiasia tuotteiden omistajille ja rahoittajille, jotta käyttöliittymien estetiikkaan ymmärrettäisiin myös panostaa funktionaalisuuden lisäksi.

Samalla Moran (2017) kuitenkin muistuttaa, että esteettisyyden positiivinen vaikutus on rajallinen, eikä se riitä ohittamaan tai peittämään käytön kannalta oleellisia ja isoja käytettävyysongelmia. Käyttäjätestauksen aikana on myös haitallista, jos esteettinen käytettävyysvaikutus estää käytettävyysongelmien esiintulon ja sitä kautta niiden korjaamisen, Moran huomauttaa.

Estetiikka vaikuttaa valintoihin

Henrietta Jylhä (2023, 24) on todennut väitöskirjassaan, että käyttäjät arvioivat brändejä niiden ulkonäköön ja luotuun tunnelmaan perustuen, ja että estetiikalla on siten iso vaikutus myös tuotteiden valikointiin ja ostoon liittyen. Jylhä on keskittynyt tutkimuksessaan laajentamaan tietoutta siitä, miten tätä tärkeää ja vaikeasti mitattavaa osa-aluetta pystyttäisiin paremmin mallintaa, arvioida ja todentaa. Jylhä on havainnut, että käyttöliittymien esteettisyyden arviointiin liittyy haasteita, johtuen siitä että havainnointi ja kokeminen on aina subjektiivista.

Tämän alueen lisätutkimus onkin olennaista, kun halutaan vastaus kysymykseen: miltä näyttää visuaalisesti hyvä käyttöliittymä. Yksiselitteistä ohjetta tähän onkin melkeinpä mahdotonta antaa, mutta vastausta voi lähteä hakemaan tutkimalla kiinnostuksen kohteena olevan palvelun käyttäjäkohderyhmiä, tutustumalla heidän mieltymyksiinsä sekä arvioimalla niitä menestyneitä palveluita, joita kohderyhmät sillä hetkellä kallistuvat käyttämään.

Käytettävyyden subjektiivinen luonne

Aishwarya Bhatia (2023) pohtii blogikirjoituksessaan myös esteettisen käytettävyysvaikutuksen subjektiivista luonnetta sekä nostaa esiin ongelman: miten yhdenlainen visuaalinen ilme pystyisi miellyttämään erilaisia ihmisryhmiä, joilla on kaikilla erilainen tapa ymmärtää ja havainnoida asioita?

Vaikuttavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi kulttuurinen tausta, äidinkieli ja kielelliset taidot, käyttöliittymien käyttöön liittyvät tiedot ja taidot, sekä erilainen kirjo mahdollisia fyysisiä rajoitteita, jotka voivat hankaloittaa käyttöliittymän tulkintaa ja käyttöä.

Internetin verkkosivuista jopa 97,4 % ei täytä saavutettavuusstandardeja (Yakub 2023) tämän faktan valossa yhdenvertaisuus digitaalisten palveluiden kehittämisessä on vielä melko alhaalla kehittäjien prioriteettilistoilla.

Muotoilun kieli

Käyttöliittymä-estetiikkaan liittyy läheisesti käyttöliittymäsuunnittelijan kannalta Muotoilun kieli -konsepti (Design Language), jota voidaan käyttää ilmaisemaan digitaalisen tuotteen visuaalista ilmettä. Nate Baldwin (2016) pohtii blogijulkaisussa miten yhtenäinen, brändiä ilmentävä, joukko käyttöliittymäelementtejä, muodostaa varsinaisen muotoilun kielen.

Baldwinin (2016) mukaan visuaalisiin käyttöliittymäelementteihin kuuluvat esimerkiksi värien käyttö, graafiset muodot ja linjat. Palvelun estetiikkaa arvioidessa voidaan kysyä millaisen visuaalisen kokonaisuuden nämä muodostavat ja millaisia kontrasteja sekä toistoa ne luovat. Ovatko nähtävissä olevat elementit symmetrisiä toisiinsa nähden vai onko niiden välillä epätasapainoa, käytetäänkö vaikkapa varjostusta apuna luomaan elementeille erilaisia tasoja digitaalisessa pinnassa? Nämä graafiset keinot saavat toki rinnalleen digitaalisessa maailmassa usein myös elementtien välisen liikkeen ja erilaiset animoidut tehosteet, jotka osaltaan vaikuttavat havainnointiin.

Näiden kaikkien elementtien yhteisvaikutus saa käyttäjän muodostamaan kokonaiskäsityksen palvelusta. Yhtenäinen ja johdonmukainen kokonaisuus helpottaa aina hahmottamista ja oppimaan kyseisen käyttöliittymän logiikan.

Baldwin (2016) esittelee myös kielen määritelmään kuuluvia ominaisuuksia, joita myös on oltava visuaalisessa käyttöliittymässä, jos sen halutaan viestivän yhtä tehokkaasti kuin mikä tahansa kieli. Baldwinin mukaan selkeä semantiikka, tärkeimpien visuaalisten elementtien määrittely ja niiden perusteltu ulkonäkö ja yleisti valitun visuaalisen tyylin dokumentointi ovat avainasemassa toimivan visuaalisen kielen luomisessa. Jos halutaan arvioida käyttöliittymän kokonaisvaltaista ”hyvyyttä” on käyttöliittymäsuunnittelussa otettava huomioon myös eettisyys, joka limittyy myös esteettisiin valintoihin.

Muotoilun eettiset ulottuvuudet

Lennart Overkamp (2019) kirjoittaa artikkelissaan muotoilun eettisyydestä, hän näkee suunnittelun hyvyyden olevan yhteydessä siihen, että sillä kyetään luomaan hyötyä sekä yksilöille, yhteiskunnalle sekä maailmanlaajuisesti. On otettava huomioon se, millä tavoin työtä toteutetaan sekä lopulta mitä ylipäänsä ollaan luomassa.

Viihteellisten ja kaupallisten sekä esimerkiksi yhteiskunnallisesti merkittävien sovellusten ja sivustojen kehittäminen ovat perusluonteeltaan melko erilaisia. Esimerkiksi sairaanhoidon välineinä käytettävien ohjelmistojen käyttöliittymissä ensiarvoisen tärkeää on nopeus ja virheettömyys visuaalisen miellyttävyyden sijaan: Ei ole tarkoituksenmukaista, että lääkärit viettäisivät ohjelmistojen parissa yhtään ylimääräistä aikaa, vaan että he voisivat keskittyä paremmin hoitotyöhönsä sekä diagnostiikkaan.

Käyttöliittymän menestystä ei siis voida mitata vain sen kautta, kokeeko käyttäjä palvelun käytön miellyttäväksi ja kuinka kauan hän viettää aikaa sovelluksen parissa. Mutta estetiikan avulla voidaan silti parantaa käyttöliittymäkokemusta sekä selkiyttää ja helpottaa käyttäjän toimintaa digitaalisten sovellusten parissa – visuaaliseen suunnitteluun siis kannattaa ehdottomasti panostaa ja sen tueksi kohderyhmätuntemusta on aina hyvä syventää.

Lähteet

Post cover photo by Ashley Batz on Unsplash

Baldwin, Nate 2016. What is design language…really?. Verkkoartikkeli.
Medium. https://medium.com/thinking-design/what-is-a-design-language-really-cd1ef87be793 (viitattu 22.10.2023)

Bhatia, Aishwarya 2023. The aesthetic usability effect: how visuals can enhance user experience. Blogiteksti. Ux Planet. https://uxplanet.org/the-aesthetic-usability-effect-how-visuals-can-enhance-user-experience-5c5c1be265d4 (viitattu 21.10.2023).

Jylhä, H. 2023. Attractive user interface elements: Measurement and prediction https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2796-5.

Moran, Kate 2017. The aesthetic-usability effect. Verkkoartikkeli. Nielsen Norman Group. https://www.nngroup.com/articles/aesthetic-usability-effect/ (viitattu 21.10.2023).

Overkamp, Lennart 2019. Daily ethical design. Verkkoartikkeli. A List Apart. https://alistapart.com/article/daily-ethical-design/ (viitattu 21.10.2023).

Yaqub M. 2023. How many websites are ADA compliant. Verkkoartikkeli. BusinessDIT. https://www.businessdit.com/web-accessibility-statistics/ (viitattu 21.10.2023).